Jättiläispunapuita ja lumen metsästystä vuorilla

Viime lauantaina pääsimme taas vihdoin reissun päälle. Pallottelimme eri kohteiden välillä pitkään, Eureka ja Avenue of Giants (joka on myös punapuumetsä), Lake Tahoe tai Bear Valley. Lopulta juuri flunssasta toipuneena, päätimme valita sen kaikista lähimmän kohteen ja supistaa reissua vaan yhteen päivään, eli ensimmäistä kertaa elämässä nokka kohti Bear Valleytä.



Näytä suurempi kartta

Ajomatkaa tuli pari tuntia ja rapiat. Pysähdyimme lähellä ensimmäistä varsinaista pysäkkiämme Angels Campissä ostamaan leipiä evääksi. Angels Camp on tunnettu Mark Twainin tarinasta "The Celebrated Jumping Frog of Calaveras County" ja on lempinimeltään "Frogtown" (sammakkokaupunki). Kertomansa mukaan Mark Twain kuuli tarinan sammakoista Angels Campin hotellissa vuonna 1865 ja kirjoitti sen muistiin. Sammakkojen pituushyppykisat pidetään täällä edelleenkin joka toukokuussa.

Jatkoimme matkaa Angels Campistä ylöspäin Sierra Nevadan vuoristoon ja kohti Anrnoldin kaupunkissa sijaitsevaa Calavers Big Trees State Parkia. Big Trees on paikka josta jättiläispunapuita (Seqouia) on löydetty ihan ensimmäistä kertaa, jo vuonna 1852. Parkkimaksu puistoon on $10 per auto (2014) ja patikointi kannattaa aloittaa uutuuttaan hohtelevasta Visitors Centeristä josta voi kysellä vinkkejä kävelyreiteille, ihmetellä näyttelyä metsäneläimistä tai ostaa matkamuistoja. Parkkimaksuun kuuluu alueen kartta ja saimme myös pienen sanomalehden jossa kerrottiin kattavasti puiston toiminnasta, puista ja kasveista.

Vaikka näitä punapuita on jo tullut nähtyä, niin aina jaksan ääneen ihmetellä niiden suuruutta ja ylväyttä. Siellä ne ovat seisoneet metsässä tuhansia vuosia ja nähneet vaikka minkälaisia kesiä ja talvia, ihmisiä ja eläimiä. Punapuita kasvaa Kalifornian ja Oregonin lisäksi ainoastaa Kiinassa, ja sielläkään se ei kasva näin suureksi kuin Sequoia. Onneksi jossakin vaiheessa on herätty siihen, että punapuumetsät tarvitsevat suojelua sillä niiden uusiutuminen kestää todella kauan ja ne on aikoinaan hakattu melkein sukupuuttoon. Tässäkin metsässä näitä surullisia esimerkkejä löytyi. Vaikka on hauskaa sanoa, että kävelin eilen punapuuhun tehdyn tunnelin läpi tai että tanssin punapuukannon päällä, vetää tämä ihmisen ajattelemattomuus vähän surulliseksikin. Monissa puissa näkyy myös palojälkiä. Puistossa on ollut metsäpalo vuonna 1908 mutta metsää myös kulotetaan säännöllisesti polttamalla. Puut tarvitsevat tulta eläkseen, ja uudet siemenet tilaa kasvaa.

Discovery Tree -Tämä jättiläinen löytyi vuonna 1852 ja se teki paikan kuuluisaksi. Puun kaatamiseen tarvittiin yhteensä 22 miestä. Sen jälkeen osa sen ruhosta ja suuri osa sen kuoresta kuljetettiin näytille eri paikkoihin kuten San Franciscoon ja New Yorkiin. Moni ajatteli koko puun olevan humpuukia ja näyttely suljettiin. Tuli tuhosi puun osat sen odottaessa kuljetusta Pariisiin. Kun puu kaadettiin vuonna 1853 järjestettiin tällä kannolla muun muassa tanssit. Sen on arvioitu olleen noin 1244 vuotta vanha. Pala varsinaista puuta makaa edelleen kannon vieressä.

Punapuun juuret.

Surullinen esimerkki siitä kuinka ennen puista kerättiin kuorta. Puu on tietysti kuollut.

Pioneer Cabin Tree -Tähän puuhun kaiverrettiin tunneli 1880 -luvulla, että puisto pysyisi kilpailussa mukana Yosemiten kansallispuiston kanssa. Aikoinaan tunnelista on ajettu myös autolla, mutta nyt siitä saa ainoastaan kävellä läpi. Puu kuoli tunnelin kaivamisen jälkeen.

Punapuumetsässä saa aimo ainnoksen liikuntaa ja raikasta ilmaa. Kannattaa ottaa lämmintä vaatetta mukaan sillä maailman korkeimmat puut luovat metsään varjon, ja välillä voi tulla vilu. Talvella metsässä voi olla jopa lunta. Puistossa ei myydä ruokaa, joten kannattaa ottaa mukaan evästä tai käydä syömässä lähikaupungeissa Arnoldissa tai Angels Campissä.

Puiston eteläinen sisäänkäynti on näin talvisin suljettu joten kiersimme ainoastaan pohjoisen sisäänkäynnin pääreitin ja pari pienempää polkua. Varsinainen kunnon hikilenkkeily jäi tällä kertaa,

koska halusimme vielä ajaa ylemmäs vuoristoon etsimään lunta ennen pimeän tuloa. Ne metsän kuuluisimmat puut tuli nähtyä mutta vähän jäi kaivelemaan se, että kuulemma ne kaikista isoimmat puut olisivat siellä eteläisellä reitillä. Tänne siis eittämättä tullaan joskus vielä takaisin.

Löytyihän sitä luntakin. Vain 10 minuutin ajomatkan päässä puistosta. Emme ajaneet tämän korkeammalle vuorelle koska halusimme ajella takaisin mutkikasta vuoristotietä vielä valoisan aikaan. Bear Valleyssä on useampia hiihtokeskuksia ja paljon camping alueita.