Suomen matka 2014; Liikenneruuhkia, tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä

Vihdoin saapui se päivä kun lähdimme kauan odotetulle Suomen lomalle. Tätä päivää on niin odotettu! Ja matkareittiäkin oli mietitty jo kauan mutta se on jätetty loppuun asti aika avoimeksi, että voimme vielä hioa yksityiskohtia tai tarvittaessa tehdä muutoksia. Tarkoituksena on viettää aikaa perheen luona Kokkolassa, tavata kavereita Turun puolessa ja sitten olla muutama päivä Tukholmassa.

Lensimme ensimmäistä kertaa Norwegianin uudella reitillä Oaklandin lentokentältä Eurooppaan. Kenttä on sopivasti meiltä noin puolen tunnin ajomatkan päässä ja paljon pienempi kuin SFO. Olin hiukan peloissani sillä olin kuullut ja lukenut uutisista, että Norwegianin koneet ovat olleet säännöllisesti myöhässä ja rikki. Näin pitkillä matkoilla ja varsinkin kun mukana on 2-vuotias, toivoisi aina, että kaikki menisi mahdollisimman sutjakkaasti eikä tarvisi ylimääräisiä stressailla. Nyt ei auttanut kuin toivoa parasta omien lentojen kohdalla.

Norwegianin huonon olon -pussi

Erinäiset syyt stressiin alkoivat jo kuitenkin ennen lentoa kotona vaikkakaan en jotenkin nyt saanut stressifiilistä päälle vaan ajattelin, että no ollaan sitten kotona jos ei päästä lähtemään. Kuulimme uutisista, että Islannissa tulivuori on alkanut purkautumaan ja lentoyhtiöt miettivät eri vaihtoehtoja perumisista uusiin lentoreitteihin. Iltapäivällä lähdimme suunnistamaan kentälle kun emme olleet kuulleet asiasta sen enempää. Tilaamamme shuttle taksi olisi halunnut tulla hakemaan meitä vieläkin myöhemmin lentoaikataulun kuultuamme mutta onneksi teimme selväksi, että haluamme olla kentällä hyvissä ajoin. Onneksi! Matkalla nimittäin oli kolme liikenneonnettomuutta ja liikenne suorastaan mateli. Siis mitkä ovat todennäköisyydet siihen, että kun kerran vuodessa suuntaamme Suomeen, juutummekin liikenteeseen kun sitä ei yleensä Oaklandin suuntaan ole ollenkaan. Ehdimme kuitenkin lopulta hyvin lennolle mutta ylimääräistä aikaa ei juurikaan kentällä ollut. Oaklandin kenttä on sen verran pieni, että suoriuduimme check innistä ja turvatarkastuksesta todella nopeasti, ja portillekkaan ei ollut pitkä matka.

Lentomme lähti aikataulun mukaisesti ja meni kaikinpuolin hyvin. Pikkuneiti katseli vähän piirrettyjä ja nukkui suuren osan lennosta sillä olihan se meidän aikaan yöllä. Kone oli uusi ja moderni, ja palvelu toimi hyvin. Olin tilannut meille etukäteen ruoat eikä niissäkään ollut valittamista. Kannattaa muistaa ottaa mukaan omat korvakuulokkeet ja ainakin lapsille viltti ja tyyny, sillä niistä joutuu maksamaan Norwegianilla ekstraa. Meillä oli tyynyt ja pieni peitto mukana mutta kuulokkeita emme olleet hoksanneet ottaa. No, ompas sitten kotimatkaa varten nekin jo valmiina.

Laskeuduimme Arlandaan aikataulussa ja lentokartta näytti, että olimme tehneet pikku koukun Islannin kohdalla emmekä lentäneetkään suoraan sen yli. Tosin melkein heti kuulimmekin, että tulivuoren purkautuminen oli ollutkin väärä hälytys. Maanjäristysuutinen kotipuolessa ei sen sijaan ollut. Sukulaiset soittelivat juuri kun olimme kahvittelemassa ja kysyivät olemmeko ok. Meillä ei tietenkään ollut mitään tietoa siitä, että Napassa oli ollut 6.0 voimaakkuudeltaan ollut maanjäristys. Pelottavaa! Kuulemani mukaan, se on tärisyttänyt koko Bay Areaa mutta talovahtimme ei ainakaan ole ilmoittanut, että mitään olisi meillä mennyt rikki. Huh huh, ei mikään mukava uutinen!

Idean tähän perässä vedettävään Melissa ja Doug Trunki laukkuun sain eräästä toisesta
blogista, ehkäpä bloggaaja tunnistaa... oli kyllä todella kätevä!

Arlandan lentokentällä

Lensimme Kokkolaan uudehkolla pienellä halpalentoyhtiöllä nimeltä Nexjet. Kone oli tosi pieni ja vanhan näköinen, mutta kyyti oli ihan tasaista. Tukholmasta Kokkolaan lento kesti tunti kaksikymmentäminuuttia ja matkalla tarjoiltiin kahvia muffinssien kera. Ihan helppo ja edullinen tapa päästä Tukholmaan ja takaisin. Perillä olimme yömyöhään joten seuraava päivä meni lähinnä lepäillessä.

San Francisco Maritime ja Fort Mason

Monta hyvää blogiaihetta on jäänyt kirjoittamatta kaikenlaisten "muka" kiireiden vuoksi. Nyt kun ei ole pariin viikkoon reissuja tiedossa, mikäs sen parempi aika kirjoitella jo menneistä käyntikohteista ja retkistä. Aloitetaan vaikka kotoisasti täältä San Franciscosta parissa tulevassa postauksessa.

Muutama viikonloppu sitten ajelimme San Franciscoon viettämään sunnuntai -päivää. Tarkoituksena oli vierailla San Francisco Maritimessa eli merenkulun historiallisessa museossa. Museo on ihan San Franciscon turistialueen tuntumassa, vastapäätä kuuluisien Cable Carien lähtöasemaa, Hyde Streetin kulmalla. Aloitimme käynnin Visitor Centerissä sijaitsevasta museosta joka oli toisella puolella tietä varsinaisesta pääalueesta. Museossa vierähtikin hetki ihmetellen vanhoja tavaroita ja videoita siitä, miten alue on kehittynyt. Itse varsinaiset nähtävyydethän ovat ulkona satama-alueella. Eli ne upeat, vanhat laivat.




Meille tällä kertaa riitti ihan vaan ulkopuolelta laivojen katseleminen, mutta muutamaan niihin pääsee myös sisälle saakka maksamalla muutaman roposen. Käveleskelimme laituria pitkin lukien laivojen eteen laitettuja tietokylttejä, ja ihailimme kaukana näkyvää Alcatrazin vankilasaarta. Maisemat ainakin olivat komeat. Mieleen jäivät parhaiten 1890 -luvulla rakennettu Eureka ja vuonna 1914 Englannissa rakennettu Eppleton Hall. Muutkin laivat olivat kyllä hienoja!

Kävimme lounalla ihan museoalueen vieressä olevassa Capurro's nimisessä ravintolassa jolla oli neljä tähteä Yelpissä. Olimme liikkeellä jo aikaisin, ennen normaalia lounasaikaa, joten saimme pöydän jonottamatta ja saimme ruokailla rauhassa. Ruoka olikin tosi hyvää ja menu oli meripainotteinen, paljon rapua ja kalaruokia. Palvelussa sen sijaan olisi ollut ehkä parantamisen varaa, varsinkin loppuajasta kun ravintola alkoi täyttyä eri kieliä puhuvista matkailijoista. Saimme kuitenkin mahat täyteen, ja odottelun jälkeen myös laskunkin ja pääsimme jatkamaan matkaa.

Lopuksi kävimme kävelyllä Fort Masonilla eli armeijan vanhalla satama-alueella. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1910 ja kun armeijan aikaiset ajoivat siitä ohi, se on ollut osa kansallispuistoaluetta. Nykyisin vanhoissa rakennuksissa toimii konferenssikeskus ja muitakin yrityksiä. Jollei Fort Mason muuten kiinnosta, ainakin kannattaa kiivetä sen vieressä olevan mäen päälle ihailemaan merimaisemaa joka sieltä ylhäältä aukeaa. Koko San Francisco Maritimen ja Aqua Parkin laituirit näkyvät kokonaisuudessaan taustalla tietenkin itse San Francisco.